Kauhavan Yhteismetsä - perustettu 2012

Ohjesääntö 27.4.2013

KAUHAVAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Kauhavan yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka
Kauhavan kaupunki.

2 §

Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.

3 §

Yhteismetsän tarkoituksena on kestävän metsätalouden harjoit¬taminen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsään kuuluvaa aluetta saadaan käyttää yhteismetsän yhteydessä myös muuhun tarkoituk-seen kuin metsätalouden harjoittamiseen, kuten esimerkiksi loma asuntotonteiksi, soran tai turpeenottoalueiksi, suojelutarkoitukseen tai muihin niiden kaltaisiin tarkoituksiin, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

4 §

Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteismetsää koskevista tär¬keimmistä asioista. Nämä käyvät ilmi pykälässä 6. Muista asioista päättää hoitokunta. Näistä tärkeimmät on lueteltu 20 §:ssä.

OSAKASKUNNAN KOKOUS

5 §

Varsinainen kokous

Osakaskunnan varsinaisia vuosittaisia kokouksia on kaksi jotka pidetään 1.4. – 30.6 ja 1.9 – 30.11. välisinä aikoina.

6 §

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) vahvistetaan osanottaja ja äänestysluettelo sekä kokousjärjestys;
2) tarkastetaan hoitokunnan edelliseltä tilivuodelta laatima toimintakertomus ja päätetään sen hyväk-symisestä;
3) esitetään edellistä tilikautta koskevat tilinpäätösasiakirjat ja tilintarkastajien niistä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä;
5) käsitellään kokouskutsussa erikseen mainitut asiat
6) käsitellään osakkaiden esittämät asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) vahvistetaan osanottaja ja äänestysluettelo sekä kokousjärjestys;
2) vahvistetaan hoitokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohta¬jan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
3) valitaan erovuoroisten hoitokunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten tilalle uudet jäsenet sekä tilikaudeksi kerrallaan yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi
4) valitaan tilintarkastaja/t ja varatilintarkastaja/t tai tilintarkastusyhteisö
5) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraa¬vaksi tilikaudeksi;
6) käsitellään kokouskutsussa erikseen mainitut asiat
7) käsitellään osakkaiden esittämät asiat.

7 §

Ylimääräinen kokous

Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai osak-kaat, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa osakasten äänimäärästä, vaativat kirjallisesti hoito-kunnalta osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä.

Hoitokunnan on annettava kutsu osakkaiden vaatimaan kokoukseen 30 päivän kuluessa vaatimuksen tekemisestä.

8 §

Kokouskutsu ja muut tiedonannot osakkaille

Hoitokunnan asiana on kutsua osakaskunta kokoukseen. Kokouskutsu on lähetettävä osakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla osakkaan ilmoittamaan osoitteeseen vähintään 14 päivää ennen kokousta (kutsun lähettämispäivä ja kokouspäivä sisältyvät määräaikaan). Kutsussa on mai¬nittava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa on tarkoitus käsitellä asiaa, josta päättä-minen edellyttää määräenemmistöllä tehtävää päätöstä, kokouskutsussa on selostettava päätösehdo-tuksen pääasiallinen sisältö.

Kokouksesta on hyvissä ajoin ennen sen pitämistä ilmoitettava metsäkeskukselle.

Osakkaille tarkoitettujen tiedonantojen lähettämisessä nouda¬tetaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin kokouskutsussa.

9 §

Jollei hoitokunta kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidet¬tävä, osakkaalla tai hoitokunnan jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osa-kaskunnan kustannuksella.

10 §

Päätöksentekoa koskevat määräykset

Osakaskunnan kokouksessa ei saa päättää muista asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mu-kaan on siinä käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu.

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osak-kaalle tai jollekin muulle il¬meisesti epäoikeutettua etua.

11 §

Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten laskien menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi muussa kuin vaaliasiassa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Jollei puheenjohtaja ole osakas tai jos kysymyksessä on vaali, asian ratkaisee arpa.

Jos päätös koskee yhteismetsälain 18 §:ssä tarkoitettua osakaskunnan etuosto-oikeutta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön, ohjesäännön muuttamista, osakaskunnan omistaman kiinteistön tai määräalan luovuttamista, alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi tai alueen vuokraamis-ta metsänhakkuuoikeuksin, kahden tai useamman yhteismetsän alueen yhdistämistä koskevan sopi-muksen hyväksymistä, taikka yhteismetsän jakamista tai myymistä, ei se ole pätevä, ellei sen puolesta ole an¬nettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänis¬tä. Jos päätös koskee yhteismetsälain 17 §:ssä tarkoitettua yhteismetsäosuuden luovutusrajoitusta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön tai tällaisen säännöksen muuttamista tai poistamista, päätös ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Osakas-kunnan kokous päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken tai antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saa osuutensa jaolla erotetuksi. Tällainen päätös edellyttää ollakseen pätevä, että sen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Vastaavan suuruisella enemmistöllä on tehtävä myös varsinainen päätös yh-teismetsän jakamisesta tai osuutta vastaavan alueen erottamisesta osakkaalle.

Äänestys toimitetaan avoimella lippuäänestyksellä, jolloin jo¬kaiseen äänestyslippuun merkitään sen jättävän osakkaan tai asiamie¬hen edustama äänimäärä.

12 §

Äänioikeus ja sen käyttöä koskevat rajoitukset

Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluet¬teloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan äänestykseen osaa ottava ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin viidesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja kokouksen äänestysluetteloa hyväksyttäessä jokaisella kokoukseen osaa ottavalla on yksi ääni.

13 §

Osakkaan jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut, on voidak-seen käyttää äänivaltaa osa¬kaskunnan kokouksessa esitettävä vähintään kolme päivää ennen ko¬kousta selvitys osakkuudestaan ja osuutensa suuruudesta osakasluet¬teloon merkitsemistä varten.

14 §

Kun useat omistavat kiinteistön, johon kuuluu osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomis-taja käyttää kiinteistön koko yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta. Jos saapuvilla on usea yh-teisomistaja ja he eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajasta on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.

15 §

Osakas ja osakaskiinteistön yhteisomistaja saa käyttää oikeuttaan osakaskunnan kokouksessa asia-miehen välityksellä. Jos osakasta edustaa osakaskunnan kokouksessa asiamies, äänioikeuden osalta on otettava huomioon, mitä 12 §:ssä määrätään. Osakaskunnan kokoukseen osaa ottava voi omistamansa tai osaksi omistamansa osakaskiinteistön lisäksi edustaa kokouksessa valtakirjalla enintään kahta osakaskiinteistön omistajaa.

16 §

Osakas, osakaskiinteistön yhteisomistaja tai osakkaan taikka osakaskiinteistön yhteisomistajan asia-mies ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristirii-dassa osakaskunnan edun kanssa.

17 §

Muut osakaskunnan kokousta koskevat määräykset

Osakaskunnan kokouksesta on viimeistään 30 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä laadittava pöytäkirja. Pöytäkir¬jaan on merkittävä kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat osakkaat sekä heidän äänimääränsä, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt pää¬tökset sekä tapahtuneet äänestykset ja osak-kaiden niissä antamat ää¬net.

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja on valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava ja allekirjoitettava, tai pöytäkirja luetaan ja hyväksytään kokouksen päätteeksi.

18 §

Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen osakaskunnan kokouksen pöytäkirja ja oikeus saada pöytäkirjasta otteita. Osakkaalla, osakaskiinteistön yhteisomistajalla ja muulla asianosaisella on oikeus saada jäljennös osakaskunnan koko-uksen pöytäkirjan liitteistä korvattuaan osakaskunnan kulut.

HOITOKUNTA

19 §

Kokoonpano, toimikausi ja kelpoisuus

Hoitokuntaan kuuluu viisi (5) jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Hoitokunnan jäsenen ja varajäsenen toimikausi on neljä tilikautta, kuitenkin siten, että ensimmäisellä kerralla valituista jäse¬nistä vuosittain yksi jäsen on erovuorossa henkilökohtaisine varajäsenineen siinä järjestyksessä kuin arvalla valitaan.

Hoitokunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei saa ilman välivuotta valita sellaista henkilöä, joka on jo ollut yhtäjaksoisesti kaksi peräkkäistä kautta jäsenenä.

Jos sekä hoitokunnan jäsen että hänen varajäsenensä kuolevat, eroavat tai osakas¬kunnan päätöksellä vapautetaan tehtävistään ennen toimikauden päättymistä, valitaan uusi jäsen ja hänelle varajäsen jäl-jellä olevaksi toimi¬kaudeksi seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.

20 §

Tehtävät

Hoitokunta päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja ta¬lousarvion puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakaskunnan kokouksen päätettäviin.

Hoitokunnan tehtävänä on erityisesti
1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan asianmukai¬sesta järjestämisestä;
2) kutsua osakaskunta kokouksiin, valmistella kokouksissa kä¬siteltävät asiat ja huolehtia osakaskun-nan päätösten täytäntöönpa¬nosta;
3) edustaa osakaskuntaa ja päättää, kenellä on oikeus kirjoit¬taa osakaskunnan nimi;
4) pitää osakasluetteloa, johon on merkittävä osakkaat, heidän omistamansa osakaskiinteistöt ja yh-teismetsäosuudet;
5) ilmoittaa viivytyksettä metsäkeskukselle niiden henkilöiden nimet, kotipaikat ja osoitteet, jotka ovat
oikeutettu kirjoittamaan osakaskunnan nimi, tai
valittu hoitokunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, jäseneksi ja varajäseneksi;
6) tehdä osakaskunnan kokoukselle ehdotus seuraavan tilivuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousar-vioksi;
7) päättää puiden ja muiden metsäntuotteiden sekä maa ainesten myynneistä sekä muista yhteismet-sän hoitoon liittyvistä toimenpiteistä;
8) päättää metsästys- ja kalastusoikeuksien myöntämisestä tai vuokraamisesta yhteismetsän alueella ja näiden oikeuksien käytöstä perittävistä maksuista;
9) huolehtia metsäsuunnitelman laatimisesta ja tarpeel¬lisesta tarkistamisesta;
10) ottaa osakaskunnan palvelukseen toimihenkilöt ja sopia heidän palvelussuhteensa ehdoista sekä vapauttaa heidät toimistaan;
11) huolehtia osakaskunnan rahavarojen ja muun omaisuuden hoi¬dosta ja kirjanpidosta;
12) laatia viimeksi kuluneelta tilivuodelta tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tehdä esitys ylijäämän käytöstä;
13) päättää velan ottamisesta ja panttioikeuden perustamisesta osakaskunnan omaisuuteen osakas-kunnan kokouksen vahvistaman talousarvion puitteissa;
14) päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä, jos ohjesääntöön on otettu määräys maa- tai vesialueesta erillään myytyä yhteismetsäosuutta koskevasta osakaskunnan etuosto-oikeudesta;
15) huolehtia osakaskunnan hallintoon ja yhteismetsän hoitoon kuuluvien muiden tehtävien suoritta-misesta;
16) laatia yhteismetsälle kehittämis- ja laajentumissuunnitelma, sekä toteuttaa sitä osakaskunnan ko-kouksen myöntämin valtuuksin (Suunnitelman sisältö: tavoite ja keinot, kuten: uusien osakkaiden liittyminen, olemassa olevien osakkaiden omistamien lisämaiden liittäminen, tilusvaihdot, maa-alueen osto, myynti ja vuokraaminen, yms.);
17) päättää yhteismetsälain 35 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan alueen liit-tämisestä yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan; sekä
18) päättää yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämisestä yhteismetsän yhteydessä muu¬hun tarkoi-tukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos tällaisesta käytöstä metsätaloudelle aiheutuva haitta on vähäinen.

21 §

Nimenkirjoitusoikeus

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun hoitokunnan jäsenen kanssa.

Hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoitokunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenkilölle yhdessä tai erikseen oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen.

22 §

Juoksevien asioiden hoito

Hoitokunta saa antaa yhdelle tai useammalle henkilölle oikeuden hoitaa osakaskunnan juoksevia asi-oita tai oikeuden hoitaa yksittäistä asiaa taikka yksittäiseen asiaryhmään kuuluvia asioita.

23 §

Päätöksenteko ja sitä koskevat rajoitukset

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on pu-heenjohtaja tai varapuheen¬johtaja. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannatta¬nut tai, äänten mennessä tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

24 §

Hoitokunnan jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osa¬kaskunnan edun kanssa.

25 §

Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osa¬kaskunnan kustannuksella annetaan osak-kaalle tai jollekin muulle il¬meisesti epäoikeutettua etua.

26 §

Muut hoitokuntaa koskevat määräykset

Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoito-kunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii.

Hoitokunnan kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka alle¬kirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Hoitokunnan jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Milloin hoitokunnan päätös välittömästi koskee osakkaan, osakaskiinteistön yhteisomistajan tai muun henkilön oikeutta, tällä on oikeus saada asiaa koskeva ote hoitokunnan kokouksen pöytäkirjasta.

27 §

Hoitokunnan jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuot-tamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa sää-detään.

Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa.

TOIMINTA JA TALOUS

28 §

Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan. Vuotuisen toiminnan pohjana ovat toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä kehittämis- ja laajentumissuunnitelma.

29 §

Puun myynti

Puun myynti yhteismetsästä suoritetaan tarjouskilpailun perus¬teella. Hoitokunta tekee päätökset puu-kaupoista ja niiden toteuttamistavoista.

Erityisestä syystä tarjouskilpailusta voidaan luopua tai siinä tehty korkein ostotarjous jättää huomioon ottamatta.

Markkinakelpoisen puun luovutus ilmaiseksi tai alle käyvän hinnan ei ole sallit¬tua. Yhteismetsän osakkaalla on oikeus hoitokunnan luvalla kerätä yksityiskäyttöönsä hakkuutähteitä, joulukuusia, ju-hannuskoivuja, saunavihtoja yms., ensisijaisesti siltä alueelta, jonka hän on liittänyt yhteismetsään.

30 §

Maanvuokraus ja maa ainesten luovutus

Yhteismetsän alueen vuokraaminen ja maa ainesten luovuttaminen ilmaiseksi tai alle käyvän korva-uksen ei ole sallittua.

31 §

Metsästys- ja kalastusoikeus sekä yhteismetsän alueen muu kuin metsätalouskäyttö

Yhteismetsän ja osakaskunnan omistaman alueen muusta kuin metsätalouskäytöstä päätetään tapaus-kohtaisesti. Jos tällaisesta käytöstä metsätaloudelle aiheutuva haitta on vähäinen, asiasta päättää hoi-tokunta, muussa tapauksessa käytöstä päättää osakaskunnan kokous.

Osakkaalla ja hänen perheenjäsenellään on metsästys- ja kalas¬tusoikeus yhteismetsän alueella sen mukaan kuin hoitokunta tarkemmin päättää.

Muulle kuin yhteismetsän osakkaalle tai hänen perheenjäsenelleen metsästys- ja kalastusoikeus voi-daan antaa tai vuokrata hoitokunnan päätöksellä.

32 §

Tilikausi ja tilinpäätös

Osakaskunnan tilikausi on 1.1.-31.12.

Osakaskunnan kirjanpitoon sovelletaan yhteismetsälain lisäksi kirjanpitolakia (1336/1997). Tilinpää-tös, tilikirjat ja tilivientien perusteena olevat tositteet, toimintakertomus sekä muut asiakirjat on vä-hintään kuukautta ennen asiaa käsittelevää varsinaista osakaskunnan kokousta esitettävä tilintarkasta-jille.

Osakaskunnan kokouksen käsittelemä tilinpäätös ja mahdollinen tilintarkastuskertomus on lähetettävä viipymättä tiedoksi Suomen metsäkeskuksen alueyksikölle

33 §

Toimintakertomus

Yhteismetsän toimintakertomuksen tulee sisältää:
1) selonteko yhteismetsän hallintoelimistä ja niiden kokoonpa¬nossa tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista;
2) selvitys siitä, kuinka paljon yhteismetsästä on myyty eri puutavaralajeja tilikauden aikana ja kuinka paljon niistä on kerty¬nyt tuloja;
3) hakkuutase metsäsuunnitelman mukaisen talouskauden alusta tilikauden loppuun;
4) selvitys siitä, kuinka paljon yhteismetsästä on luovutettu muita hyödykkeitä ja kuinka paljon niistä on yhteensä kertynyt tulo¬ja;
5) selvitys yhteismetsässä tilikauden aikana suoritetuista metsänhoidollisista sekä metsätalouden edistämistä tarkoittavista ja muista sellaisista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuk¬sista; sekä
6) selvitys yhteismetsän taloudellisesta asemasta ja siinä tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tilinpäätös tilintar¬kastajien siitä antamine lausuntoineen.

Toimintakertomuksesta on lähetettävä kappale metsäkeskukselle.

34 §

Hallinnon ja varainkäytön tarkastus

Osakaskunnalla on tilintarkastaja/t ja varatilintarkastaja/t tai vaihtoehtoisesti tilintarkastusyhteisö.

Osakaskunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä yhteismetsälaissa ja kulloinkin voimassaolevassa tilintarkastuslaissa säädetään.

35 §

Ylijäämän käyttö

Yhteismetsän tuotosta on päältä suoritettava yhteismetsän hal¬linnosta, talouden hoidosta ja metsä-suunnitelmassa edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin osakaskunnan omai-suuden kunnossapidosta sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot tai varattava niitä varten varat.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu osa tuotosta jaetaan ylijäämänä osakkaille tai käytetään muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistä¬vään tarkoitukseen. Osa ylijäämästä voidaan varata nimettyjä vas-taisia tarpeita varten. Nämä varat on sijoitettava tuloa tuottavalla, turvallisella tavalla.

Hoitokunta voi päätöksellään maksaa ylijäämän ennakkoa, kun osakaskunnalla on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskun-nan kykyä vastata omista velvoitteistaan.

36 §

Osakkaan oikeus ylijäämään

Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistaman¬sa kiinteistön yhteismetsäosuutta vas-taavan osan.

Ylijäämään oikeutettu on se osakas, joka jakopäätöstä tehtäes¬sä omistaa kiinteistön, johon yhteismet-säosuus kuuluu, jollei kiinteistöä koske¬van kaupan tai muun saannon yhteydessä ole toisin sovittu tai määrätty.

Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluetteloon tai, jonka omistamaan kiinteistöön kuuluvan osuuden suuruus on muuttunut, on, saadak¬seen osakaskunnalta hänelle kuuluvan ylijäämään, tehtävä 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus ennen ylijäämän maksamista.

Jos osakaskiinteistön omistusoikeus jakopäätöstä tehtäessä on riidanalainen, kiinteistön yhteismetsä-osuutta vastaava osa ylijäämästä talletetaan pankkiin ja jaetaan sen jälkeen, kun omistusoikeus on lainvoimaisesti ratkaistu. Samoin on meneteltävä, jos ylijäämään oikeutettua ei jakopäätöstä tehtäessä ole voitu riidattomasti selvittää.

MUUT MÄÄRÄYKSET

37 §

Osakaskunnan kokouksen ja hoitokunnan päätöksen moittiminen

Osakkaalla ja osakaskiinteistön yhteisomistajalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan kokouksen tai hoi-tokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osa¬kaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa 3 kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Osakaskunnan kokouksen ja hoitokunnan päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huoli-matta, jollei tuomioistuin ennen asian lopullista ratkaisemista kiellä täytäntöönpanoa.

38 §

Haasteen ja muun tiedonannon vastaanotto

Haaste ja muu tiedonanto katsotaan osakaskunnalle toimitetuk¬si, kun se on annettu tiedoksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai sellaiselle osakaskunnan palveluksessa olevalle toimihenkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa osakaskunnan nimenkirjoitusoikeus.

39 §

Ohjesäännön muuttaminen

Ohjesäännön muuttamisesta päättää osakaskunta. Muutos tulee voimaan sinä päivänä, jona metsä-keskus on sen vah¬vistanut.

40 §

Luovutusrajoitus

Yhteismetsälain 17 §:ssä tarkoitetun pienimmän luovutettavissa olevan yhteismetsäosuuden suuruus on 0,700000 osuutta. Tämän estämättä saadaan yhteismetsäosuus luovuttaa, jos luovutuksen kohteena on osakaskiinteistön koko yhteismetsäosuus. Yhteismetsäosuus voidaan osuuden koosta riippumatta luovuttaa osakaskunnalle tai toiselle osakkaalle.

41 §

Osakaskunnan etuosto-oikeus

Yhteismetsäosuuden ostajan on ilmoitettava yhteismetsäosuuden kaupasta hoitokunnalle. Osakas-kunnalla on etuosto-oikeus erillään myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin.

Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta, kun ostaja tai, jos ostajia on useita, joku ostajista on yhteis-metsän osakas tai osakaskiinteistön osakas, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/1965) 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta myöskään silloin, kun sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Ostaja saa kauppakirjan mukaisen oikeuden vasta sen jälkeen, kun aika etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen on umpeutunut tai ostajalle on sitä ennen ilmoitettu, ettei etuosto-oikeutta käytetä. Osakaskunta voi ennakolta sitoutua olemaan käyttämättä etuosto-oikeuttaan.

42 §

Kun osakaskunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, sen on annettava etuosto-oikeuden käyttä-misestä tieto kullekin ostajalle ja myyjälle 60 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunta on saanut tiedon maa- tai vesialueesta erillään myydystä yhteismetsäosuudesta. Päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on annettava tiedoksi kullekin ostajalle ja myyjälle todisteellisesti taikka kirjatulla kirjeellä.

43 §

Yhteismetsäosuuden ostajalla tai myyjällä, joka katsoo, ettei hoitokunnan päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjä-oikeudessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Jos ylijäämän jakamisesta päätettäessä on vireillä riita etuosto-oikeudesta, etuoston kohteena olevaa yhteismetsäosuutta vastaava osa ylijäämästä jaetaan sitten kun etuosto-oikeudesta on lainvoimaisesti päätetty, jollei tuomioistuin määrää asiasta toisin.

OHJESÄÄNNON VOIMAANTULO

44 §

Tämä ohjesääntö tulee voimaan sinä päivänä, jona Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on sen vahvistanut.

Hyväksytty Kauhavan yhteismetsän osakaskunnan kokouksessa 27.4.2013

Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö on ____/____ 20¬¬¬¬¬¬_____ vahvistanut tämän ohjesäännön.

Johtava esittelijä ________________________________
Pekka Hovila

Esittelijä ________________________________
Mauri Hyytiä