Perustiedot Kauhavan yhteismetsästä
Vuoden 2012 alussa Kauhavalla aloitti toiminnan Suomen ensimmäinen koko kunnan aluetta käsittävä yhteismetsä. Yhteismetsään liittyi perustamisvaiheessa 71 metsänomistajatahoa ja kokonaispinta-alaksi muodostui 1 442 hehtaaria. Aktiivisten toimien myötä yhteismetsän pinta-ala on kasvanut joka vuosi. Tällä hetkellä kokonaispinta-ala on noin 1 930 ha. Osakastahoja on 97 kpl.
Yhteismetsään voi edelleen kuka tahansa metsänomistaja liittää metsänsä osuuksia vastaan.
Yhteismetsä on myös kiinnostunut ostamaan sopivia metsäpalstoja.
Yhteismetsän metsiä hoidetaan metsätaloussuunnitelman sekä PEFC ja FSC® -sertifiointi (FSC®- C109750) ohjeiden mukaisesti. Metsät ovat myös Luomusertifioituja ja luomutuotteiden keruussa otetaan huomioon Luomukeruun ehdot ja ohjeet.
Metsäkeskus ja kaupunki perustamisen mahdollistajina
Kauhavan yhteismetsän perustaminen käynnistyi metsäkeskuksen kehittämishankkeen toimesta. Toimintamallia haettiin mm. Pohjois-Pohjanmaalta, jonne suuntautuvalla opintomatkalla käytiin tutustumassa yhteismetsien toimintaan. Saatujen kokemusten perusteella tehtiin yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen, metsäkeskuksen ja aktiivisten metsäomistajien kanssa suunnitelma ja käynnistettiin käytännön toimet Kauhavan yhteismetsän perustamiseksi.
Alusta asti Kauhavan kaupunki tuki yhteismetsähanketta ja päätti liittää yhteismetsään osan metsäomaisuudestaan. Kaupungin tavoitteena oli metsiin perustuvien elinkeinojen toimintaedellytysten ja työllisyyden parantaminen. Tavoitteena oli myös tarjota Kauhavalla metsää omistaville uudenlainen mahdollisuus jatkaa metsäomaisuuden omistusta ja hoitoa. Aktiiviset markkinointitoimet vuosien 2009-2011 aikana johtivat Kauhavan yhteismetsän perustamiseen. Osakaskunnan ensimmäinen kokous pidettiin 14.12.2011, jonka jälkeen yhteismetsä aloitti itsenäisen toimintansa.
Palstojen hajanaisuus asettaa haasteita
Yhteismetsän palstat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, mikä aiheuttaa omia haasteita verrattuna perinteiseen yhdessä tai korkeintaan muutamassa palstassa oleviin yhteismetsiin. Työkohteita keskittämällä samalla suunnalla oleville palstoille on kuitenkin osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Samoin uusien palstojen ostoa on suunnattu alueille joilla jo ennestään on olemassa metsäpalstoja, jolloin omistuskeskittymiä on voitu vahvistaa.